Kalkkuna (Meleagris gallopavo) on peräisin Pohjois-Amerikasta. Se kuuluu samaan phasanidae-sukuun mm. fasaanin, peltopyyn, kanan ja riikinkukon kanssa. Kesykalkkuna polveutuu villikalkkunasta.
Kalkkunoita on erivärisiä yksivärisistä kirjaviin. Suomessa lihantuotantoon kasvatettavat kalkkunat ovat valkoisia, villikalkkunat puolestaan ovat ruskeita.
Suomessa on kasvatettu kalkkunoita 1950-luvulta lähtien.
Kalkkunat ovat seurallisia ja uteliaita lintuja. Kasvatushallissa ne eivät väistä ihmistä, vaan seuraavat kiinnostuneina mitä hoitaja tekee ja minne menee.
Naaraspuolista kalkkunaa kutsutaan kalkkunakanaksi, tai pelkästään kanaksi. Urosta kutsutaan puolestaan kalkkunakukoksi tai vain kukoksi.
Kalkkunakukko on kanaa suurempi ja sillä on iso viuhkamainen pyrstö. Kana on kukkoa sulavalinjaisempi. Kukon pää on värikkäämpi kuin kanan. Se on sinisen punainen, riippuen kukon mielialasta. Kukoilla on nokan päällä lärpäke, pitkä roikkuva heltta (engl. snood). Lisäksi kukoilla on kanoista poiketen pään päällä röpelöistä ihoa joka jatkuu roikkuvana helttana kaulalle saakka (engl. caruncle). Sekä kanoilla että kukoilla on leuan alla löysästä nahasta muodostunut heltta (engl. wattle).
Kukkojen heltat kasvavat ja kehittyvät iän myötä ja tulevat myös värikkäämmiksi kukon vanhetessa. Molemmille sukupuolille kehittyy rintaan musta tupsu, rintakarvat. Tämä tupsu kasvaa isommaksi ja erottuu paremmin kukoilla.
Pitkä roikkuva heltta nokan päällä (engl. snood).
Röpelöinen iho pään päällä, joka jatkuu roikkuvana helttana kaulalle saakka (engl. caruncle)
Leuan alla löysästä nahasta muodostunut heltta (engl. wattle).