Lihantuotannon ympäristövaikutuksessa kotieläntuottajat ovat avainasemassa. Tuotantoketjua on kehitetty ja uusia toimenpiteitä otettu käyttöön tiloilla. Resurssien tehokas hyödyntäminen ja hyvä panos-tuotossuhde ovat ympäristön kannalta oleellisia asioita.
Ympäristövaikutusten minimointi tilatasolla tarkoittaa tilakohtaisia ratkaisuja. Yhtenä esimerkkinä on bioenergian käytön lisääntyminen kalkkunatiloilla. Hakelämpölaitoksen käyttöönoton jälkeen öljylämmitys toimii enää varalämmönlähteenä.
Peltoviljelyssä pellon hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen, hyvien viljelykäytäntöjen soveltaminen, satotason nostaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja täsmälannoitus ovat tilan hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä tekijöitä. Tärkeää on myös lannan oikea käsittely (varastointi, lannanlevityskäytännöt ja muu hyötykäyttö). Ympäristövaikutusten pienentämiseen ohjaa myös maanviljelijöille ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta viljelykäytännöissä maksettava ympäristökorvaus.
Rehuntuotannolla on suuri merkitys kotieläintuotannossa niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta. Huomiota kiinnitetään eläinten tasapainoiseen ja suunnitelmalliseen ruokintaan, joka ottaa huomioon eläimen sen hetkisen iän ravitsemukselliset tarpeet. Kalkkunoiden ruokinnassa kotitilalla kasvatettu kokojyvävilja on merkittävässä roolissa.
Länsi-Kalkkuna tukee alkutuotannon kestävää kehitystä tarjoamalla asiantuntija- ja neuvontapalveluja tuotantotilojen kehittämiseksi.
Eläinten hyvä kohtelu on meille Länsi-Kalkkunassa tärkeää; se vastaa eettisiä periaatteitamme ja tukee kestävää kehitystä mahdollistaen kannattavan tuotannon.
Eläinten terveys ja hyvinvointi perustuvat ensisijaisesti kalkkunan kasvattajien ammattitaitoon, eläinten hyvään hoitoon, suunnitelmalliseen ruokintaan ja olosuhteiden hallintaan.
Länsi-Kalkkuna on laatinut kasvattajien avuksi hoito-ohjeet, joissa on selkeät ohjeistukset kalkkunoiden hoitoon, ruokintaan, kasvatusolosuhteiden hallintaan ja terveydenhuoltoon liittyen. Kasvattajien edellytetään noudattavan ohjeistuksia. Yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi tehdään tiiviisti kasvattajien ja Länsi-Kalkkunan alkutuotannon asiantuntijoiden välillä.
Eläinten hyvinvoinnin seuraamisen ja kehittämisen peruspilareita ovat läpinäkyvyys, avoimuus ja jäljitettävyys: tiedämme jokaisen eläimen alkuperän, kasvatusajan, ruokinnan ja hoidon.
Lähes kaikki kalkkunakasvattajat ovat sitoutuneet siipikarjan hyvinvointikorvaukseen. Korvausta maksetaan peruslainsäädännön ylittävistä, eläinten hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Kun eläimet voivat hyvin, myös tuotteiden laatu kasvaa ja taloudellinen tulos paranee. Terve eläin säästää myös lääkityskuluissa.
Tarttuvia eläintauteja vastustetaan systemaattisesti ETT:n eli Eläinten Terveys ry:n kanssa laadittujen vastustusohjelmien mukaisesti.
Maistuva ja terveellinen ruoka syntyy, kun liha on peräisin terveestä suomalaisesta kotieläimestä, eläimet syövät puhdasta rehua, jossa kotimainen vilja on suurimmassa roolissa, ja tuotanto on tarkasti valvottua ja turvallista.
Kalkkunat kasvatetaan 35:llä Länsi-Kalkkunan sopimustuotantotilalla. Jokaisen kalkkunan alkuperä, kasvatusolosuhteet ja ruokinta tiedetään. Jäljitettävyys takaa lihan turvallisuuden. Sen avulla voidaan rajoittaa mahdollisia elintarviketurvallisuutta uhkaavia ongelmia ja varmistaa kuluttajien tiedonsaanti esimerkiksi takaisinvetojen yhteydessä.
Salmonellan torjunta on mukana kalkkunaketjun jokaisessa vaiheessa aina rehuteollisuudesta valmiiseen tuotteeseen saakka. Suomessa salmonellaa ei saa esiintyä ketjun missään vaiheessa ja sen esiintymistä tutkitaan säännöllisesti osana omavalvontaa. Mahdolliset esiintymät saneerataan välittömästi.
Suomen pohjoiset olosuhteet tuovat joitakin etuja elintarvikeketjuumme nimenomaan tuoteturvallisuuden näkökulmasta. Eläin- ja kasvitaudit tai tuholaiset eivät leviä viileässä ilmastossa yhtä helposti kuin eteläisemmissä maissa. Suomi on pohjaveden suhteen omavarainen ja käyttämämme vesi on erittäin korkealaatuista. Suomessa on mahdollista käyttää eläinten juomavetenä rajoituksetta talousveden vaatimukset täyttävää juomavettä, mikä ei monessa muussa maassa ole mahdollista. Puhdas vesi vähentää tautiriskiä, sillä taudinaiheuttajat viihtyvät huonolaatuisessa vedessä.
Tuotannossa pyrimme aina minimoimaan hävikin, se on itsestään selvä osa koko ketjumme toimintaa. Koko kalkkuna hyödynnetään niin, että hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän. Teurastuksesta syntyy erilaisia sivujakeita jotka kaikki kanavoidaan jatkojalostettavaksi. Esimerkiksi jätevedestä erotellaan rasvat jotka hyödynnetään biokaasun ja -dieselin raaka-aineena.
Ympäristövaikutusten minimoimiseksi hyödynnetään prosessien eri vaiheissa syntyvää hukkalämpöä lämmöntalteenotolla. Säkylän toimipisteessä myös tuotetaan uusiutuvaa energiaa omavaraisesti, kun osa käytetystä energiasta tuotetaan aurinkopaneeleilla. Aurinkosähkön käyttäminen on askel kohti pienempää energiajalanjälkeä suomalaisessa kalkkunaketjussa.
Jätevedet käsitellään omalla jätevesilaitoksella ennen siirtämistä kunnan jätevesilaitokselle.
Henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus ovat meille erityisen tärkeitä. Työturvallisuus on merkittävässä roolissa toiminnassa koko ajan. Työturvallisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä kehitystyötä, ja vaatii tarkkuuta ja suunnittelua päivittäin. Työturvallisuuteen ja ergonomiaan on kiinnitetty huomiota kattavasti koko toimintaprosessissa. Eläkeyhtiö Ilmarinen on ollut mukana työhyvinvointiohjelman suunnittelussa.
Länsi-Kalkkuna työllistää Säkylässä yli 120 elintarvikealan osaajaa ja tarjoaa lisäksi vuosittain vastuullisen kesätyöpaikan useille kymmenille tekijöille.
Kaikki toimintamme, sekä jokainen tekemämme päätös tähtää moitteettomaan tuotteeseen ja palveluun. Tämän voimme taata kontrolloimalla koko kalkkunaketjua lintujen kasvatuksesta tuotteidemme valmisprosessiin asti.
Työskentelemme päivittäin sekä laatu- että tuoteturvallisuusasioiden parissa. Tämä työ perustuu meille myönnettyyn FSSC 22000 -sertifikaattiin. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on rutiineja sekä käytänteitä mitkä takaavat korkean tuoteturvallisuuden. Koulutamme säännöllisesti omaa henkilöstöämme ja vaadimme omilta tavaran- sekä palveluntarjoajiltamme standardin vaatimuksen täyttävää suoritusta.
ISO 22000 on elintarviketurvallisuuden johtamisjärjestelmästandardi, joka kattaa koko toimitusketjun. FSSC 22000 on maailmanlaajuinen Global Food Safety Initiativen (GFSI) hyväksymä elintarviketurvallisuusstandardi, joka perustuu ISO 22000 -standardiin ja jota vaaditaan monien maailman suurimpien jälleenmyyjien toimesta.