Hyytin tila Kokemäellä
Hyytin tila sijaitsee Kokemäellä, aivan Satakuntaa halkovan Kokemäenjoen rannalla. Tilaa pyörittävät sisarukset Emmi ja Heikki. Niin lähellä Kokemäenjokea kalkkunahallit sijaitsevat, että hallien pihasta aukeaa huikea näkymä maalaismaisemassa mutkittelevalle Kokemäenjoelle. Jokimaiseman taustalla siintää Kolsin vesivoimalaitos.
1800-luvulta peräisin olevalla vanhalla rusthollitilalla on pitkät perinteet. Nykyisen suvun aikana tilalla kasvatetaan siipikarjaa kolmannessa polvessa. Emmin ja Heikin isoisä aloitti aikoinaan broilerien kasvatuksen jo 60-luvulla, ensimmäisten joukossa Suomessa. Kalkkunoita tilalla alettiin kasvattamaan 2000-luvun alussa. Jonkin aikaa Hyytit kasvattivatkin sekä broilereita että kalkkunoita. Vuonna 2006 broilerit väistyivät, ja tila keskittyi vain kalkkunoiden kasvatukseen. Alun alkaen kalkkunoita kasvatettiin vanhassa kaksikerroksisessa kivinavetassa. Uusia rakennuksia on rakennettu useampaan otteeseen, ja myöhemmin historiallisen näköinen kivinavetta jäikin pois käytöstä. Matkan varrella tilakoko on kasvanut huomattavasti. Nykyään kalkkunoita on kasvamassa kaksinkertainen määrä alkuperäiseen nähden.
Töitä tehdään porukalla
Hyytin tila on perheyritys, jossa koko perhe on mukana. Emmin ja Heikin lisäksi kalkkunoiden hoitamisessa ovat mukana vanhemmat. Korvaamattomana osana tilan toiminnassa on mukana myös kokoaikainen työntekijä, jonka innovatiiviselle ja joustavalle työotteelle nuoret viljelijät antavatkin suuren arvon, ”Ilman ei pärjättäisi”. Lisäksi hallien pesussa ja kunnostuksessa auttaa toinen osa-aikainen työntekijä. Yhteistyössä jokaisella on oma roolinsa, jolloin homma pyörii hyvin.
”Asioita on mukava kehittää, ja parantaa”
Hyytien mukaan tärkeitä asioita kalkkunan kasvatuksessa on monia. Linnut tarvitsevat tietyn määrän ruokaa, juomaa, valoa ja lämpöä.
Laitteiden kunnosta huolehtimista Hyytit pitävätkin erityisen tärkeänä. Kun laitteet toimivat, pystytään lintujen olosuhteita seuraamaan koko ajan. Ja jos jotain tapahtuu, voidaan ongelmaan reagoida heti. Heikki kertoo, että ”Mitä nopeammin osaa reagoida, sen pienemmällä selviää”. Haastatteluhetkelläkin näyttöruutu on auki, ja kasvattajat vilkuilevat toisella silmällään valvontakameran ruudulta mitä kalkkunahalleissa tapahtuu.
Pienten untuvikkojen alkukasvatukseen on Hyyteillä panostettu erityisen paljon viime vuosina.
Uudistuksia on tehty niin laitteisiin kuin omaan toimintaankin. Ja muutokset ovat olleet toimivia. Untuvikkojen olosuhteita ensimmäisinä päivinä on saatu entisestään parannettua ja hoitotyötä lämpimässä hallissa sujuvoitettua.
Arjen tekemistä keventäviä ja helpottavia laitteita sekä keksintöjä on otettu käyttöön, jotta muun muassa säästettäisiin hoitajia turhalta fyysiseltä rasitukselta. Innovatiivinen ja kekseliäs työntekijä saakin tässä yhteydessä taas kehuja kasvattajilta, sillä hänen uusin keksintönsä on juuri tulossa käyttöön lintujen hoitotyössä. Hyväksi havaitut laitteet ja toimivat tavat on otettu laajemminkin omassa toiminnassa käyttöön. Kun systeemit on saatu toimimaan yhdessä kasvatushallissa, on samat muutokset tehty muihinkin kasvatushalleihin.
Heikki kokee, että elämä kalkkunoiden kanssa ei koskaan ole samaa. Aina on uutta, ja uudet haasteet edessä. Mutta toisaalta myös uusi kalkkunaparvi on aina uusi onnistumisen mahdollisuus.
Kalkkunahallit lämpenevät kotimaisella puuhakkeella
Viime vuosien uudistuksiin kuuluu myös lämmityskattilan uusiminen. Uuden hakekattilan hankkimisen sijaan kunnostettiin vanha kattila. Kaikki kalkkunahallit lämpenevätkin kotimaisella puuhakkeella. Uudistuksen myötä vanha kattila saatiin tehokkaammin käyttöön, ja nyt lämmityskapasiteettia riittää huomattavasti enemmän kuin ennen . Tämä on puolestaan helpottanut rakennusten lämmittämistä ja tuo joustavuutta.
Kalkkunanlihaa syödään ympäri vuoden
Hyytit näkevät tärkeänä että Suomessa pystytään tuottamaan puhdasta hyvää ruokaa niin, että eläimillä on hyvä olla.
Pitkän linjan siipikarjankasvattajaperheessä kalkkunanlihaa syödäänkin ympäri vuoden. Yksi perheen suosikeista on paksut kalkkunanfileepihvit, jotka toimivat niin kesällä grillissä kuin talvella pannulla paistaen ja uunissa hauduttaen. Savustettua kalkkunaa puolestaan käytetään juhlapyhien lisäksi muulloinkin. Savukalkkuna täydentää parsakaalikeittoa, jonka resepti onkin periytynyt äidiltä tyttärelle.